Grupu Haksesuk Kla'ak (Discussion Group)

Subscribe ba Kla'ak Online
Email:
Vizita grupu ne'e

13 March 2008

OPINIAUN: Politika Rekonsiliasaun, Kanibalisme politika

Zack da Costa

"amigo sai fali inimigu no inimigu sai fali amigo; amigo luta hamutuk haneban malu. Prosesu haneban ne'e liu fali hasoru inimigu wainhira sei iha luta ba libertasaun nia laran."

Simples-liu, ita bele komprende politika hanesan meneira buka, hetan no defende poder nebe iha ona. Poder iha ne'e bele signifika poder ukun no simu ukun. Signifika katak iha grupo balun nebe hakarak poder ukun no parte sira seluk ho pesensia/ofrece-an ba ema seluk para ukun. Parte sosiedade nebe fo-an para ema seluk ukun ne'e ita bele dehan sosiedade la forte/fraku, ne'e karakteristika ba dahuluk. Ita bele konsidera sosiedade nebe la forte ka fraku ne'e fasil para ema seluk para ukun no hanesan. Iha sosiedade nia laran ema balun toman ona atu ema seluk ukun sira. Grupo sosiedade ida ne'e reja hela de'it bainhira mak ema bele hanehan tan fali tamba sira dehan 'astaga, dia bilang sudah biasa.' Esperensia lao iha sosiedade nebe mak foin ukun-an ka independensia husi rai seluk, hanesan Timor Leste. Realidade mos hatudu katak iha ema balun sente ukun-an tamba benefisiu pasparte ba sira. Iha parte seluk, sosiedade balun sente seidauk tamba sira sai vitima ba ukunan ne'e. Grupo sosiedade nebe sente nia-an vitima ba ukun an ne'e, ita bele dehan grupo ne'e la iha konseptu ukun-an no ita bele dehan ukun-an hanesan obriga-an de'it alias ukun an tuir ema de'it. Ikus mai grupo ne'e konklui katak ema seluk ukun diak liu duke ukun rasik an. 

Politika Rekonsiliasaun   

Timor-Leste hahu ho istoria foun bain-hira restaura fila fali ninia independensia iha 20 Maio 2002. Timor-Leste halao mos politika rekonsiliasaun nebe inisia husi  CNRT uluk nian no presidente da Republika periodu tinan lima dahuluk Xanana Gusmao. Maibe resultado husi implementasaun ideia ne'e ita hotu hatene katak hakuak fila fali ema nebe uluk diferensia politika ho ukun-an. Nia impatu mak kria inimigu ho kolega politika antigu rasik. Ita bele dehan implementasaun ideia rekonsiliasaun so bele kria de'it kaninalismu politika. Signifika katak kolega luta hamutuk hanehan malu no haneban ne'e mos liu fali ema Indonesia sira hanehan ita. Forma konkritu husi ne'e ita bele hare iha formasaun governo RDTL periode 2007-2012, nebe membru governu balun antigamente laiha konseptu ukun-an, ho lian seluk ita bele dehan sira ne'e uluk anti/la kohi ukun rasik-an, tebe sez tiha ema neebe luta ba independensia. Independensia ne'e hanesan loke kado, proseso loke ba dahuluk iha dialektika ne'e atu  ema sira nee apriende prosesu ukun rasik an ba nia an rasik.

Tamba, proseso independensia nee difisil ka kompleksu ne'e mak mosu kanibalismu politika. Iha proseso independensia ne'e mosu teze katak politika ne'e la iha objektividade (la iha salah no los), buat nebe iha so kbiit relevante ho mobilizasaun massa hodi manan ne'e mak los.  Politika rekonsiliasaun hamosu tiha ona konflitu interese iha nebe ema nebe uluk la kohi ukun-an mos bele hakuak sai hanesan kolega no kolega sai fali inimigu politiku. Buat ne'e bele justifika hanoin nebe hateten katak traidor sei sai heroi no heroi sai fali traidor. Iha parte seluk ita bele hateten oportunista sira mos hetan benefisio bebeik iha kualker tempo inklui iha situasaun uku-an. Grupo nebe la iha konseitu ukun-rasik-an, uja independensia ne'e hanehan ema seluk liliu ba ema nebe sai vitima kolonialismu no okupasaun Indonesia nian. Ema terus, terus ba beibeik, ema moris diak, diak ba beibeik. Ita apriende ona katak heroi ne'e relativu, ohin heroi, aban sai traidor. Faktus sosial hatudu hanesan ne'e no ema nebe la iha konseptu ukun-an mak domina fali posisaun-posisaun importante iha cabinet governasaun agora, sai autor dezenvolvimentu. Sira uja terminolojia nebe halo konfuzaun iha ita nia le'et.  Koalia de'it mak paradigma foun; reforma, mudansa etc, maibe implementasaun sei uja nafatin paradigma tuan, paradigma dominante neo-kolonial - neo-liberal sira nian. Uluk kritika ida nee no ida neba maibe hetan tiha poder saida sira halo, mais ou menos hanesan, laiha diferensia, sei fakar osan de'it karik duke mudansa nebe loloos ba diak povu maubere hotu nian.

Pluralisme Politika

Politika rekonsiliasaun nia objetivu la buat seluk maibe hodi aselera no haburas pluralisme politika. Se grupu balun deit mak kaer poder dehan katak ameasa ba demokrasia, neebe tenki troka ho grupu elitos sira seluk. Timor esperiensia kompetisaun idiologia tinan barak ona hahu kedan kolonial Portuguese nia ukun. Faktus katak parte sosiedade balun sadere ba idiologia karuk no balun sira seluk sadere ba kuana. Iha parte seluk sosiedade balun mos sadere ba social demokrata, nebe iha posibilidade besik liu ba kuana. Parte kuana no sosial demokrata sai ona no besik liu ba Banku Mundial no IMF atu implementa sira nia vijaun-politika neo-liberal nian. Aat liu tan Timor Leste nia vijaun sira mak determina no obriga atu impresta hodi halo privatizasaun maske iha osan nebe sufisente hela.  Kestaun mak nee, ema neebe uluk anti-independensia iha konsensia ka lae atu defende interese povu maubere nian, duke defende interese rai riku sira nian.

Iha indikasaun katak parte liur iha forca obriga atu lider nasional sira labele hamutuk para alkansa sira nia objektivu. Se ita pas-parte duni ba povo ki'ik mak wainhira ita hari'i partido politika tenki iha bazeia ba povo la'os partido elit no klase penindas sira nian. Se lae hetan ukun, ema nebe sai moris diak la'os povo maibe grupo ki'ik nebe hetan posisaun; aristokrat sira neebe hori uluk horiwain moris diak hela deit. Bainhira los mak tempo ba nebe sai vitima hela de'it atu hetan benefisio husi ukun-an ne'e? Presija funu tan? Bainhira mos mak hamutuk luta ho ideolojia ida mak liberta ita nia povu husi nakukun ba naroman. Ita ukun tan ema seluk nia ran, kosar-ben, ita soran malu, povu kontinua sai vitima. Partidu labele presija deit mak povu nia votus.

Krize 2006 to'o formasaun kabinet  AMP sai realidade duni katak implementa duni politika rekonsiliasaun hodi aselera pluralisme politika no demokrasia sosial iha Timor Leste. Iha tempo hanesan hamoris fali kanibalisme politika. Iha parte seluk rejulta pengkhianat no oportunista nebe laiha konseptu ukun-an kaer poder politika.  Ikus mai ita ekspekta atu hapara haneban malu entre ita no sei husik hela politika mau lambe sira atu dezenvolve rai nebe ita hadomi Timor-Leste ne'e.

*) Zack da Costa

Dosenti iha Universidade Nasional Timor Lorosa’e

No comments: