Grupu Haksesuk Kla'ak (Discussion Group)

Subscribe ba Kla'ak Online
Email:
Vizita grupu ne'e

23 April 2008

AMP: Wellcome to Orsamentu Carry Over no Deklarasaun Riku soin? (V)

BIKELI
Wellcome to Orsamentu Carry Over no deklarasaun riku soin membrus governu nian hanesan lia fuan dala uluk Bikeli nian ba governu de faktu AMP. ‘Carry over', ne'e hatudu husi relatoriu ezekusaun orsamentu periodu tranzitoriu nian nebe ho total osan aprova iha Parlamento Nasional, governu AMP gasta lahotu iha periodu fiskal nia laran maibe sai hanesan obrigasaun atu gasta hotu maske periodu fiskal liu tiha ona iha 31 Dezembru 2007.

Lia fuan Carry Over uluk sai hanesan kansaun PM José Alexandre Gusmão (JAG) hodi kritika governu Fretilin tan la ezekuta hotu osan estadu nian iha kapital dezenvolvimentu iha tinan fiskal nia laran, ohin loron mosu fali iha governu AMP.

Ohin loron governu AMP ukun liu tiha ona fulan 9, politika nain balun iha AMP nian laran rasik haklaken katak seidauk iha mudansa substansial iha rai ne'e ho ukun governu AMP nian. Povu moris hanesan moris iha ai-tarak laran, iha tauk, laiha korajem atu koalia karik tan estadu de sitio no emerjensia, jovens maioria seidauk hetan serbisu, sa'asan folin derepente sae a'as mukit no kiak karik aumenta, justisa lao neneik, dezlokadus sei barak nafatin, petisionarius problema seidauk rezolve no ema barak baku sira nian rein tos karik tan vota sala iha eleisaun Parlamentar tinan liu ba.

Ezemplu promesas balun hatudu ho kazu petisionarius sira, nebe uluk PM JAG deklara iha 23 Marsu 2006 kona ba desizaun Komando F-FDTL hasai sira husi F-FDTL hanesan desi-zaun injustu ida, ohin loron konsentra iha fatin Ai-tarak Laran ho indikasaun klaru - sei la fila hikas ba F-FDTL. Durante kampaña ulun boot Partidu balun nebe mak ohin loron kaer ukun mos promete atu lori petisionarius sira fila hikas ba F-FDTL hanesan PM JAG, ulun boot nebe mak promete mos ohin loron hateten ba petisionarius atu prense deit formulariu hodi hili opsaun sai ema sivil ho tulun osan Estadu hamutuk 5 millaun USD iha Orsamentu Jeral Estadu 2008.

Se ita hare ba promesas partidus politikus nebe mak forma AMP iha kampaña ho realidade ohin loron, karik ita barak komesa hatene no dalaruma ita sai hirus ho hateten katak politik nain AMP nian mesak koalia hodi lohi deit povu. Politika karik hanesan ne'e duni 'uza buat los sai bosok hodi ukun'. Dalaruma lalos maibe ita hotu mak presiza matan moris hodi lafasil monu deit ba promesas husi politik nain AMP nian.

Hare relatoriu ezekusaun osan estadu ba periodu tranzitoriu (Juñu - Dezembru 2007) nebe governu AMP foin mak manda ba Parlamento Nasional iha loron 31 Marsu 2008 fulan tolu liu periodu ezekusaun orsamentu 2007, husi 116,409 000 milloens, 104,87 milloens ka 90,1 % mak ezekuta tiha ona.

Faktus real hatudu katak, husi 90,1%, husi total hetan ezekusaun ona osan nebe mak gasta lolos (tuir relatoriu ne'e rasik hateten katak) hamutuk 64,336,035 milloes ka 55% porsentu deit. Restu hamutuk 40,535,035 milloes sei hela hanesan obrigasaun nebe presiza selu atu hotu tan kompromete ona - hanesan osan Carry Over.

Husi total Carry Over rasik total hamutuk, 22,721,318 milloes iha items bens e serbisus, kapital menor 4,597,664 millaun, kapital dezenvolvimentu 9,848,245 millaun no pagamentus ba transferensias ho total 3,367,808 mak sai hanesan orsamentu carry over.

Relatoriu ne'e mos hatudu katak Primeiru Ministru rasik laiha kapasidade atu ezekuta hotu osan nebe mak aloka ba nia gabinete. Husi total 7,737 milloens dollares amerikanu iha Gabinete Primeiru Ministru tuir ralatoriu ezeku-saun ne'e PM JAG gasta deit 4,594 millaun, 2,054 millaun sai hanesan obrigasaun osan nebe kompromete tiha atu selu ka sai hanesan carry over. Nudar Ministru Defeza no Seguransa nebe hetan alokasaun 11,537 millaun - tuir relatoriu ezekusaun ne'e hatudu katak, nia gasta deit 5,819 millaun no 3,838 sai hanesan obrigasaun ka carry over.

Kritikas nebe PM JAG mak fo sai ba governu Fretilin tan orsamentu carry over iha orsamentu 2006-2007 iha items kapital dezenvolvimentu sai hanesan fali instrumentu salvasaun ba governu AMP nian hodi hateten katak sira halo ona buat ruma. Salvasaun ne'e ita hare husi membrus governu AMP balun nebe halo inaugurasaun ba projetus kapital dezenvolvimentu husik hela hanesan carry over husi governu Fretilin.

Se ita fiar deit mak numeru tuir relatoriu ezekusaun orsamentu tranzitoriu ita sei lahatene oinsa los osan ne'e gasta no ba aktividades saida los. Karik aktividades sira ne'e sai hanesan segredu ba povu timor oan tomak hanesan riku soin membrus governu nebe mak uluk PM JAG hateten atu deklara too ohin loron sei sai segredu hela deit.

Molok relatoriu ne'e hatama ba Parlamento Nasional, iha fulan sia (9) nia laran, ita lahare projetus estadu nian fo sai liu hosi jornal no media lokal sira, hodi emprezarius sira bele hetan oportunidade atu partisipa ba tender projectus sira ne'e. Ita nudar sidadaun Timor-Leste nian mos larona kontratus publikus fo sai iha jornal, se prosessu gasta orsamentu tranzitoriu lao hanesan ne'e, ita bele deskunfia katak governu la aplika dekretu lei no 10/2005 kona ba rejime juridiku aprovisionamentu ka tender (RJA), la tuir Decretu lei no 11/2005 kona infrasaun administrativas ba RJA no kona ba rejime juridiku ba kontratus publikus inklui dekretu lei no 12/2005 kona ba rejime juridiku ba kontratus publikus.

Atu hatene klean liu kona ba sasan hirak ne'e karik presiza duni halo auditoria externa independente ida hodi investiga lolos gastu nebe governu AMP nian halo ba orsamentu periodu tranzitoriu 2007.

Ita seidauk hatene oinsa governu PM JAG gasta osan pagamentus transferensias nian hamutuk 12, 114 000 milloens nebe gasta 8,362,884 milloens no obrigasaun hanesan Carry Over hamutuk 3,367,808 milloes. Se osan pagamentus transferensias ezekuta duni tuir Dekretu governu no 3/2007 (29 Agostu) kona ba subvensaun publikas no komisaun sira. Pagamentus transferensias sai hanesan items ida fasil atu ezekuta, hanesan atu fahe deit ba povu, dalaruma fahe sala tan! Nune'e, se gastu ne'e lahalo tuir dekretu, governu ida ne'e bele hamosu nepotismu, koluzaun no korupsaun.

Ho tauk ba osan povu nia gasta arbiru, ita presiza duni auditoria externa hodi konfirma numerus sira nebe aprezenta iha relatoriu ne'e. Dalaruma ita mos rona katak emprezarius nebe mak hetan kontratu husi governu AMP ba projetus publikus nian hatudu katak iha ligasaun forte ho Partidu iha AMP nia laran no karik mos familias membrus governu balun involve hetan kontratus hirak ne'e. Se hanesan ne'e, governu ida ne'e labele tauk deklara sira nia riku soin ho aseita auditoria externa ba osan nebe mak gasta tiha ona iha orsamentu periodu tranzitoriu nian.
Primeiru Ministru, JAG hafoin hetan no-mea'asaun atu sai Xefe governu haklaken lia fuan transparensia ho hahu hateten katak, nia governu no membrus governu sira sei deklara sira nia riku soin ba povu tomak, se mak nauk deit 0,50 USD se hasai husi nia kargo politiku hanesan membru governu. Too ohin loron ita seidauk rona membru governu ida deklara sira nian riku soin, karik PM JAG hein nia membrus sira nia bolsu nakonu ho osan mak foin deklara sira nia riku soin. Ho lia Mambai nian hateten katak, keta halo AMP atu sai governu All Money to Pocket - AMP (osan tomak sena ba bolsu).

Membrus Parlamento Nasional barak konti-nua husu bainhira los mak membrus governu AMP nian, inklui Primeiru-Ministru no Vise Pri-meiru Ministru, deklara sira nia riku soin? Too ohin loron seidauk hetan resposta husi governu AMP nian.

Deklarasaun riku soin governu AMP bele sai hanesan ezemplu boot ba transparensia husi governu AMP nebe se halao karik, se tuir duni lei numero 7/2007 (25 Jullu) kona ba Estatuto ba Titulares sira ba Orgaun Soberano nebe iha kapitulu I koalia kona-ba rejistu inte-reses riku soin husi orgaun soberano sira. Iha regulamentasaun ba lei ne'e tuir dekretu go-vernu no 2/2007 (1 Agostu) kona ba rejistu intereses ba orgaun soberano sira, laos deit ba Primeiru Ministru no membrus governu sira maibe Prezidente da Republika, Prezidente Tri-bunal Supremu no Justisa mos tenki deklara sira nia riku soin.

Atu konklui, relatoriu ne'e ita lahare pare-ser mai husi auditoriu externa ida nebe bele hateten katak, numerus nebe maka apre-zenta iha relatoriu nian laran adekuadu ona no laiha indikasaun ba kollusaun, korupsaun no nepotismu. Relatoriu ne'e mos hatudu deit numerus, ita lahatene osan nebe mak gasta ona iha benefisiu ba povu kiak sira iha rai nia laran. Ho membrus governu sira la deklara sira nia riku soin alem osan ne lagasta hotu, sira nebe mak gasta karik, gasta arbiru deit halo ita deskunfia katak KKN moris tiha ona no se buras tan iha governu AMP nia laran. Maske governu ne'e foin hamriik fulan 9 nia laran, ita hein katak governu ida ne'e se la sai governu All Money to Pocket (AMP).

No comments: