Grupu Haksesuk Kla'ak (Discussion Group)

Subscribe ba Kla'ak Online
Email:
Vizita grupu ne'e

08 April 2008

POLISIA-POVU Hanesan Fali Inimigo

nico ZECORO
Operasaun konjunta hanesan pakote ida husi estadu de sitiu ne'ebe agora dadauk nakfilak an sai estadu emerzensia, pontu balun hetan antusiasmu husi populasaun parte balun iha mos lamentasaun tanba violensia ne'ebe elementus forsa PNTL no F-FDTL sira halo ba populasaun. Marcio Gonsalves hanesan vitima ida ne'ebe hetan hahalok violensia husi membru operasaun konjunta.

Asaun brutal ne'ebe sai hanesan modelu operasaun hanesan ona kostume ne'ebe militar sira uza lori atua situasaun, kostume tanba lia fuan diskulpa ne'ebe hato’o husi komandante operasaun konjunta liu husi Televizaun no jornal la afeita ba membru sira iha terenu, tamba ohin husu diskulpa aban sira repete nafatin asaun violensia iha terenu.

Marcio Gonsalves, populasuan suku Bemori ne'ebe hetan violensia husi membrus operasaun iha loron 11/3 tuku 9 kalan, ba kla'ak nia isplika katak akontesimentu nebe akontese ba nia hanesan hahalok la manusiawi no halakon nia direitu nudar sidadaun, no Marcio rasik la kontenti.

Nia esplika kronolojia akontesementu ne'e ba jornalista kla'ak, hanesan situasaun ne'ebe nia hasoru, "wainhira ami hamrik hela iha ami nia odamatan oin, hau ho kolega nain tolu, ami koalia halimar derepente patrulha mai no sira hakilar, imi hatene estadu de sitiu ka lae? No ami hatan dehan ami hatene, entaun nusa imi latama? ami hatan ba sira katak ami atu tama agora ona no ami husu tan deskulpa ba sira (membrus operasaun konjunta).

Hotu tiha, ami lao tama ba uma laran. Sira tun mai hateten, imi tuir lolos tenke hatudu exemplo diak. Ami tama agora. Dala ida tan ami husu deskulpa. Depois wainhira ami tama tiha ba uma laran, kareta, komu iha liur entaun sira bolu fali, kareta ne'e se nian? Ami hatan, ami nian. Sira dehan entaun mai foti tiha, hau foin atu sae kareta ne'e maka nia tuku hau nia ulun dala ida depois sama hau nia ain hau mos la halo buat ida hau tama deit ba kareta.

Hau lahatene derepenti sira mosu deit mai nomos ami sei esplika ba sira dehan oras seidauk to'o tamba ne'e ami hamrik iha ami nia uma oin. Hau lahatene ho rajaun saida, sira mai tebe deit hau. Komu hau mos la halo buat ida entaun sira ba deit ona".

Tuir Marcio nia esplikasaun ba kla’ak, kareta tolu no ema barak mak iha laran, polisia task forse ida mak te'ebe Marcio. Sira baku ho liman no Marcio rasik la konsege lori ba kurtivu. Polisia sira ne'e la esplika ba nia konaba razaun saida mak baku, se tempu estadu de sitio sedauk to'o.

Ba assuntu ne'e, Marcio aprezenta ona keixa ba Primeiro Ministro Xanana Gusmao, no hanesan sidadaun nia sente triste. "Estadu de sitiu ida ne'e mos limita tiha ona ita nia direitu balun, polisia sira mos agresivu liutan no la uja poder ne'e ho didiak, maibe sira uja poder ne'e atu hakarak baku ema arbiru deit maske oras seidauk to'o ba oras estadu de sitiu ninian. No hahalok ne'ebe sira halo, ida ne'e liu tiha ona regulamentu nebe iha".

Marcio, joven ida nebe mos sai sobrevivente husi massacre 12 Novembru 1991, husu ba instituisaun PNTL no F-FDTL atu sira bele hanoin no tau iha pratika katak, sira ne'e laos forsa ida ne'ebe ke hanesan uluk nian. Sira tenke aprende husi hahalok forsa indonesia nian ne'ebe uluk sira hatudu ba ema, no husu atu foti lisaun ida husi exemplu ba hahalok aat ne'ebe forsa Indonesia halo hasoru povu Timor, tuir nia atetude baku ema tun sae, viola ema nia direitu.

Marcio mos hatutan ho laran triste katak, labele sente povo ne'e hanesan fali inimigo boot ba sira. Marcio kondena hahalok ne'ebe polisia sira halo ba nia, tamba la tuir lei no kontra lei ne'ebe iha.

Ba jornalista kla'ak katak ho estadu de sitiu nebe iha ba loron tolu nolu (30) nee hanesan hamenus ema nia liberdade tamba sira nia atuasaun ba estadu de sitiu la equilibriu tamba halai liu ba povo sivil nebe lahatene problema. Tuir lolos, sira tenke buka ema nebe halo dunik problema, ema ne'ebe submente krime, sira serve para kaer ema sira ne'e. Agora sira nia hahalok hirak ne'e hanesan membabibuta tiha ona, arbiru deit. Dalaruma ema fila husi servisu ou ema iha ema nia uma oin mos sira ataka arbiru deit. Sira hanesan fali ema polisia ou forsa ne'ebe la profesional, sira hanoin katak ema hotu-hotu ne'e Alfredo nia ema karik?

No comments: